0_72dd1_de0b0002_L.gif

 

 

 

Palmusunnuntaista lankalauantaihin - hiljaisen viikon päivillä lisänimet

 

Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon. Kirkoissa muistellaan Jeesuksen tuloa Jerusalemiin kansanjoukkojen hurratessa.

Tätä nykyä pienet lapset viettävät palmusunnuntaita virpoen naapurustossa hassunkurisiin vaatteisiin pukeutuneina, korit täynnä koristeltuja pajunoksia. Palkaksi virpomisesta he toivovat suklaamunia.

 

Kissaiset pajunoksat, ”pohjolan palmut” ovat kuin ne palmunlehvät, joita Jerusalemissa Jeesuksen tielle tuona kirkkovuoden päivänä heiteltiin.

Savossa taitettiin metsästä rauduskoivun oksia ja pantiin niitä vesiastiaan.

Niistä myös ennustettiin säätä. Miten monen päivän kuluttua ne vihersivät, niin monta viikkoa kesti, ennen kuin puut olivat hiirenkorvalla.

 

Hiljaisen viikon jokaisella päivällä on omat nimensä.

 

Malkamaanantai on ehkä syntynyt pelkästään mukavan alkusoinnun perusteella.

 

Tikkutiistaina on joillain seuduilla vuoltu kynttilän valamisessa tarvittavat tikut.

 

On myös tehty ristiin pantujen tikkujen avulla taikoja.

Kellokeskiviikosta on muistiinmerkintä, jonka mukaan sinä päivänä karjan kellot otettiin talviteloilta ja puhdistettiin. Näillä kirkkailla kelloilla sitten soitettiin pääsiäispäivän aamuna juhlan kunniaksi.

Kiirastorstai on ehtoollisen asettamisen päivä. Kirkollisen sisältönsä lisäksi ainakin Savossa ja Pohjanmaalla se oli myös kiiran, salaperäisen pihalla elävän pahanhengen karkottamisen päivä.

Pitkäperjantaina pysyttiin visusti kotosalla. Lieteen ei viritetty tulta eikä syöty lämpimiä ruokia. Jos nauroi niin, että hampaat näkyivät, teki syntiä. Ei ihme että päivä tuntui pitkältä. Jossain päin Pohjanmaata muistellaan kansanperinnettä, jonka mukaan lapset piiskattiin pitkäperjantaina – ikään kuin kaiken varoiksi. Jos eivät vielä ole tehneet mitään pahaa niin kyllä ne kohta tekevät.

Lankalauantai lienee väännös ruotsin pitkää lauantaita tarkoittavista sanoista lång lördag.

Pääsiäisaamuna riemuitaan Jeesuksen ylösnousemuksesta. Vanha kansa uskoi myös luonnon osallistuvan tähän suureen tapahtumaan: pääsiäisaamuna aurinko tanssii.

 

 

 

 

Tasuks said lapsed kaasavöetud pisikesed ämbrid komm täis ,,,,

 

 

 

Ülestõusmispühadele eelneb paastuaeg, mis algab vastlapäevast kestab ülestõusmispühapäevani. Pühapäeva enne ülestõusmispühi nimetatakse palmipuude pühaks, selle päeva kiriklik nimetus mainib palmioksi, mis tähistasid Jeesus Kristuse teekonda Jeruusalemma.

Rahvakalendris nimetatakse seda ka urbe- ehk urvapäevaks, sest sel päeval toodi urbadega pajuoksi tuppa. Palmipuude-püha saab olla ajavahemikus 15. märtsist 18. aprillini. Lõuna-Eestis oli urbepäeva toit jämedatest kruupidest mm. urvapuder, selle kohta öeldi et see on paksupudrupäev.

 

Täna tõime ka koos mehega paju ja kaseoksi tuppa .

Töö juures käisid yhe meie hoidja väikesed lapsed kostyymides ja ilusad sulgedega kaunistatud kaseoksad käes vanureid röömustamas ...

Kaunistatud vitsaga vehkides ja luuletust lugedes- kus soovitakse tervist ja õnne ja laulu eest palka , tekitasid need väikesed poisipönnid tüdruku riietes ja pösed punaseks värvitud vanurite seas rõõmsat elevust ....